01
Kiinasta on tullut suuri saniteettitavaratuotteiden viejä
16.4.2024
Vuodesta 2010 vuoteen 2022 keraamisten kylpyhuonetuotteiden maailmanlaajuinen tuonti- ja vientivirta kasvoi 71,3 % 2,16 miljoonasta tonnista 3,7 miljoonaan tonniin, mikä tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua. Lähes koko ajanjakson jatkunut myönteinen kehitys (poikkeuksena pandemian vuoksi vuotta 2020) kuitenkin katkesi jälleen vuonna 2022, jolloin vienti laski 5,6 % vuoteen 2021 verrattuna. Tämä negatiivinen kehitys on havaittu lähes kaikissa maantieteellisissä tuotanto- ja suurissa vientimaissa.
Aasia on edelleen maailman suurin saniteettitavaroiden viejä, ja se nostaa osuutensa maailman viennistä 66 prosenttiin huolimatta 3,5 prosentin laskusta 2,44 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Tämä on lähes kaikkien suurten Aasian viejien (eli Kiinan, Intian, Thaimaan ja Vietnamin) talouden supistumisen yhteistulos. Ainoa positiivinen poikkeus on Iran.
Myös maailman toiseksi suurimman viejän Euroopan unionin toimitukset laskivat 3,7 prosenttia 520 000 tonniin. Pelkästään kolmen suurimman viejän osuus EU:n viennistä oli puolet, mutta ne noudattivat eri kehityskulkuja. Puola ja Portugali pysyivät vuoden 2021 tasolla, kun taas Saksan vienti laski 4,6 prosenttia. Pohjois-Amerikan (NAFTA) vienti laski vieläkin rajummin kaksinumeroinen ja laski 328 000 tonniin (13,5 % vähemmän kuin vuonna 2021), mikä johtui pääasiassa Meksikon 10 %:n laskusta. EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden vienti supistui vastaavasti (-13,1 % 253 000 tonniin) ja Turkin 8,3 % (187 000 tonnia). Myös Etelä-Amerikka (84 000 tonnia, -15,4 %) ja Afrikka (73 000 tonnia, -7 %) ovat laskussa.
Koko 12 vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa syntyy selkeä kuva kunkin alueen viennin kehityksestä, erityisesti Aasian kasvusta, jossa vienti yli kaksinkertaistui 1,1 miljoonasta tonnista 2,4 miljoonaan tonniin (CAGR 2022/2010 + 6,9 %). Aasian osuus maailman viennistä on noussut vuoden 2010 51 prosentista nykyiseen 66 prosenttiin, mikä ohittaa lähes kaikkien muiden alueiden osuuden.
Sen sijaan EU:n vienti pysyi ennallaan 522 000 tonnissa ja sen osuus maailmankaupasta laski 24,2 prosentista 14 prosenttiin. Vienti on kokonaisuudessaan kasvanut 22 prosenttia vuodesta 2010, mutta NAFTA:n osuus on pudonnut 12,4 prosentista 8,9 prosenttiin. Etelä-Amerikan, jonka osuus maailman viennistä vuonna 2010 oli 4,6 prosenttia, osuus laski 2,3 prosenttiin, kun taas viennin määrä pysyi vakaana 12 vuotta. Ainoat poikkeukset olivat EU:n ulkopuoliset Euroopan maat ja Afrikka, joissa EU:n ulkopuolisen Euroopan osuus maailman viennistä nousi 6,1 prosentista 6,8 prosenttiin 12 vuoden aikana vientimäärien 92 prosentin kasvun vuoksi, kun taas Afrikan vienti kasvoi 105 prosenttia jakson aikana, mikä nosti sen osuutta maailmankaupasta 1,7 prosentista 2 prosenttiin.
Vuoden 2022 kymmenen suurimman viejän sijoituksessa ei tapahtunut juurikaan muutosta: Puola nousi kuudennelta sijalta 5 ja Iran 10. sijalta 9:ksi vaihtaen paikkoja Thaimaan ja Vietnamin kanssa. Kiina säilytti kärjensä ja vei 1,92 miljoonaa tonnia (2,6 % vähemmän kuin vuonna 2021), mikä vastaa 78 % Aasian viennistä ja 52 % maailman viennistä. Meksikon, toiseksi suurimman viejän, osuus maailmanlaajuisista lähetyksistä 8 prosenttia, toimitukset putosivat 10,2 prosenttia 295 000 tonniin. Vuoden 2021 erittäin voimakkaan kasvun jälkeen myös Intiassa tapahtui laskua, kun vienti putosi viime vuoden 264 000 tonnista 251 000 tonniin (-4,9 %). Tämän jälkeen seurasivat Turkki 187 000 tonnilla (-8,3 %), Puola 91 000 tonnilla (+0,2 %) ja sitten Thaimaa, Saksa, Portugali, Iran ja Vietnam. Kaiken kaikkiaan kymmenen suurimman kylpyhuoneviennin osuus maailman viennistä oli 84 prosenttia.
Tuonnin analyysi mantereittain vuonna 2022 ei ainoastaan vahvista, että Aasia ja Pohjois-Amerikka ovat kaksi aluetta, jotka tuovat suurimman osan saniteettitavaroiden tuonnista, vaan myös osoittaa, että niiden tuonti on lähes tasaista: 1,11 miljoonaa tonnia Aasiassa (30 % maailmanlaajuisesta saniteettitavaratuonnista, kasvua 3,3 % vuodesta 2021); Pohjois-Amerikan osuus oli 1,03 miljoonaa tonnia (27,9 % maailman tuonnista, 8,8 % vähemmän kuin vuonna 2021). Myös Euroopan unioni kuuluu tähän johtavaan ryhmään, ja sen osuus maailman tuonnista vuonna 2022 oli 21 prosenttia, vaikka se laski 8 prosenttia 770 000 tonniin.
Loput 21 % maailman tuonnista on Afrikassa, Etelä-Amerikassa, EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa ja Oseaniassa.
Vuoden 2022 10 suurimman saniteettitavaroiden tuojamaan sijoitus osoitti joitain muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, kun Italia poistui ja Saudi-Arabia tuli mukaan. Kaiken kaikkiaan kymmenen suurimman saniteettitavaratuonnin osuus oli 50,6 % (1,86 miljoonaa tonnia) maailmanlaajuisesta saniteettitavaratuonnista.
Vuonna 2022 Yhdysvallat oli jälleen maailman suurin saniteettitavaroiden maahantuoja tuoden maahan 875 000 tonnia (6 % vähemmän kuin vuonna 2021). Se ylläpitää vahvaa johtoasemaa kaikkiin muihin tuojiin verrattuna, ja sen osuus maailman tuonnista on 23,6 prosenttia ja lähes kaikki (85 prosenttia) NAFTA-alueen tuonnista. Kun otetaan huomioon, että Yhdysvaltojen tuonti vuonna 2010 ylitti 500 000 tonnia, mikä vastaa 23 prosenttia maailman tuonnista, tämä merkitsee pitkän aikavälin ennätyksen jatkoa.
Saksa nousi toiselle sijalle lähes 150 000 tonnin tuonnilla (-3,7 % vuoteen 2021 verrattuna), ohittaen Etelä-Korean 141 000 tonnin (-9,8 %) tuonnilla, jota seuraa Ranska (130 000 tonnia, -13,8 %), Iso-Britannia (112,0) ja Yhdysvallat. -14,8 %), Kanada, Espanja, Saudi-Arabia, Vietnam ja Filippiinit.
Saksa ja Vietnam ovat 10 suurimman saniteettitavaroiden viejän ja tuojan joukossa, ja ne tuovat enemmän kuin vievät.
Viimeisenä kiinnostavana kohteena on tärkeimpien vientikohteiden analyysi maantieteellisen tuotantoalueen perusteella. Neljä seitsemästä alueesta myy suurimman osan viennistään omalla maantieteellisellä alueellaan tai maanosassaan: 97 % Pohjois-Amerikan viennistä keskittyy edelleen Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen (NAFTA) alueelle; 82 % Etelä-Amerikan viennistä menee edelleen Latinalaiseen Amerikkaan; 80 prosenttia Oseanian viennistä jää Oseaniaan; 78 prosenttia EU:n viennistä menee EU:n markkinoille.
Toisessa ääripäässä 85 % EU:n ulkopuolisen Euroopan viennistä menee muualle, erityisesti EU:hun (Turkin suurin vientimarkkina). Vastaavasti 82 prosenttia Afrikan viennistä menee Afrikan ulkopuolelle ja 58 prosenttia Aasian viennistä mantereen ulkopuolelle, kiitos Kiinan kyvyn toimittaa tuotteita lähes kaikille globaaleille alueille.